Öljymiehet osa 11

Öljynporauslautalla oli muhinut palkkariita jo pidemmän aikaa. Norjalaiset urakointifirmat eivät olleet huurraata huudelleet suomalaisfirmojen ilmestyessä lautalle. Olihan siellä toki englantilaisia yrityksiäkin. Ne olivat kuitenkin tekemässä meriveden kestäviä betonointeja, eivätkä juuri kilpailleet paikallisten yritysten kanssa.

Sen sijaan putkitöitä tekevät yritykset kilpailivat ja suomalaisen työyhtymän tulo ei varmasti paikallista ammattiyhdistystä miellyttänyt. Kaikki firmat työskentelivät lautalla tuntiveloituksella. Urakkakilpailua ei tällä työmaalla harrastettu. Oli ilmennyt, että suomalainen työyhtymä maksoi työntekijöilleen pienempiä palkkoja kuin Norjalaiset yritykset.

Nyt näytti siltä, että asia oli edennyt ratkaisuvaiheeseen. Olimme kokoontuneet työmaakokoukseen heti lounastauon jälkeen.

Luottamusmiehet seisoivat korkealla helikopterikannen yäpuolella olevalla tasanteella. Helikopterikansi oli täynnä kuulijoita.

Toisen suomalaisfirman luottamusmies avasi myös suunsa. Suurikokoinen mies sormeili alaspäin kaareutuvia viiksiään.

joku huusi alhaalta.

Kaksi ruskeakypäräistä Mobilin päällikköä tungeksijoukon läpi. Miehet olivat synkkäkatseisia, eivätkä varmaan olleet hyvillään tämänlaatuisista tilausuuksista, ajattelin hieman huvittuneena.

Luottamusmies Kokkonen, joka johti kokousta, hermostui silmin nähden.