Teräsmiehet maailmalla -kirjoituskilpailu 2015 – 2016, järjestäjinä BP Asennus Oy, Metallityöväen liitto, SKS teksti: anonyymi piirros: Kari A. Sihvonen, Copyright 2017
Tapahtui joskus 90-luvun alkupuolella Etelä-Afrikassa missä oltiin paperikonehommissa, työpaikkana oli tehdas joka tuntee nimen Sappi ja nykyään Suomessakin. Aika oli muutaman vuoden sen jälkeen kun aparthaid oli loppunut ja ”mustilla” samat oikeudet valkoisten kanssa.
Oli tietysti erikoisia juttuja kun tehtaalla portissa oli asenarikka mihin käsiaseet piti jättää ei meillä tietenkään aseita ollut ja tehtaan ympäri kiersi sähköaita kuin jossain keskitysleirissä, töitä tehtiin kahdessa pitkässä vuorossa oli siellä keskikesä helmikuu ja lämpöä riitti parhaimmillaan 40 plussaa.
Mutta se siitä, meillä oli työmatkaa n.40km suurin osa moottoritietä ja kerran matkalla loppui polttoaine.
Ajovuorossa ollut ei ollut muistanut tankata oltiin moottoritiellä keskellä ei mitään. Aikamme siinä ihmeteltyämme siihen pysähtyi paikallinen poliisi…
Ensimmäinen kysymys heiltä oli:”Onko meillä aseet?” Ihmettelimme tietysti ja vastasimme että ei. Siihen poliisit, että oletteko te hulluja ilman asetta täällä…
…ja haki autosta pumppuhaulikon veti liikkuvat taa ja komensi meidät heidän auton suojaan.
Hän näytti mäennyppylää ja sanoi:”Ton takana on slummi ja niillä ihmisillä ei ole mitään menetettävää jos meidät olisi huomattu ryöstö olisi ollut varma.”
Kyseinen poliisi myös esitteli ampumahaavaansa mikä oli mahassa mutta kehui että sai vastustajansa tapettua. Toinen poliiseista haki meille polttoainetta
ja me seisoimme toisen poliisin kanssa haulikko tanassa automme takana, saimme polttoainetta ja pääsimme hotelliin.
Mutta jälkeenpäin vaan ajattelimme, että kyllä siinä olisi voinut huonomminkin käydä, maassa oli silloin tosi paljon rikollisuutta ja köyhyyttä mutta maisemat missä asuimme Intian valtameren rannalla oli tosi upeeta, kävimme toisenkin komennuksen siellä Durbanissa, mutta se tarina toinen.