Öljymiehet osa 1

Pirkkalan Lentoasemalla oli tungosta, miehiä parveili kasseineen lähtöhallissa. Osa lähtijöistä oli vielä matkalaukkujen kanssa lähtöselvityksessä. Joukossa oli joitain naisia ja lapsia. Osan heistä tiesin saattaviksi, mutta oli lähtijöidenkin joukossa muutama nainen. Eräs heistä, Inkeri Joenperä puhui lähellään olevalle miehelle:

Mies, jolle hän esitti kysymyksen, näytti olevan lievässä humalassa. 

Inkeri poltteli väärävartista piippua, eikä ollut tietääkseenkään, vaikka Turunen oli sattunut kuulemaan.

Pitkä, huonoihoinen mies lähestyi lähelläni nurkkauksessa seisoskelevaa ryhmää. Jukka Kajavalla oli litteä salkku kainalossa ja toisessa kädessä verovapaa myymälän muovikassi.

Hän suuntasi katseensa ja sanansa eräälle nuorehkolle hyvin ruskettuneelle miehelle:

Ahavoitunut nuorimies häkeltyi ja näytti että hän olisi mielellään vajonnut lähtöhallin lattian alle. Hän onnistui kuitenkin vastaamaan aralla äänellä:


Öljymiehet osa 2

Joukko alkoi liikkua hermostuneesti. Sterling-Yhtiön kone rullasi juuri aivan aseman eteen. Hallissa olevan valotaulun mukaan lähtöön oli aikaa vielä viisitoista minuuttia.

Viina- ja tupakkakauppa kävi vielä vilkkaana. Lento Stavangeriin kuulutettiin kahteen kertaan. Hallin taululla valo alkoi vilkkua merkkinä siitä, että koneeseen nousu voi alkaa.

Aloimme siirtyä lähtöhallista kohti tanskalasyhtiön konetta. Kapeissa ovissa oli melkoinen tungos, kun kaikki yrittivät nopeasti koneeseen mahdollisimman hyvää paikkaa varaamaan.

Kone oli DC-9:n tyyppinen. Heti nousun jälkeen alettiin tarjoilla pientä syötävää ja juotavaa. Konjakki tuoksu alkoi voimakkaana pelmahdella käytävällä.

Matkustamon takaosassa leijaili vaimea tupakan tuoksu. Lentoemännät jakoivat ostoslistat matkustajille.

Listat täytettiin ja niiden mukaan emännät jakoivat tavarat hetken kuluttua. Viinavarastoa sai näin täydennettyä vielä koneessa. Joidenkin kohdalla se merkitsi pientä riskiä tulevassa tullitarkastuksessa.

Öljymiehet osa 3

Kolmen tunnin lennon jälkeen kone alkoi laskeutua kohti Stavangeria ja Forusin Lentokenttää. Oli varhainen iltapäivä.

Linja-autot odottivat lentoaseman takana, Nousimme kassien ja matkalaukkujen kanssa autoon.

Osa porukasta vaikutti humaltuneelta. Huomioni kiinnittyi erityisesti kolmeen turkulaisen naisen ryhmään. Kaksi heistä näytti olevan täydessä huppelissa.

Bussi vei meidät parakkialueelle. Työvuoromme alkuun oli aikaa kaksi tuntia.

Huoneeseen päästyäni keitin kahvit. Kaadoin osan termospulloon ja join loput. Tein hätäisesti muutaman voileivän ja puin haalarit ylleni. Lähdin kävelemään kohti telakan rantaa. Siellä työkohteemme.

Öljynporauslautta Statfjord B seisoi uljaana, kohoten kymmenien metrien korkeuteen.

Öljymiehet osa 4

Oli syksyinen harmaa päivä: Aurinko oli laskemassa pilviverhon takana. Lautan edustalla parveili haalariasuisia miehiä. Aamuvuorolaisia oli odottamassa ajan täyttymistä kellokortin luona.

Leimasin oman korttini ja menin hissillä työnjakopaikalle.

Olin Ruotsalaisen mestarin kirjoilla. Hän komensi minut joukon jatkoksi, joka työskenteli putkisillalla.

Eräs porukan putkiasentaja tokaisi.

Lautalla oli sellainen tapa, että joukko asentajia asensi hitsattavan sauman valmiiksi. Asentajien joukossa oli myös sellainen hitsaaja,joka hitsasi putket apupalojen avulla väliaikaisesti yhteen. Ammattimiehet sanoivat toimenpidettä heftaamiseksi.

Sen jälkeen asennuksen kävi tarkastamassa vielä tarkastaja, joka työntömitalla mittasi, että putkien välinen ilmarako oli juuri oikea. Sen jälkeen varsinainen hitsaaja pääsi aloittamaan työt.

Hitsaamisen kontrolli oli äärimmäisen tarkkaa. Hitsaajien pätevyys oli testattu jo Tampereella. Joukko Norjalaisia oli valvomassa kun hitsasimme näytesaumoja.

Saumat tarkastettiin silmämääräisesti ja niistä otettiin röntgenkuvat.

Öljymiehet osa 5

Stavangeriin saavuttuamme olimme päässeet onnekkaasti Ristasen Jussin kanssa esivalmisteluhalliin hitsaustöihin

Muut hitsaajat joutuivat aluksi tekemään sekalaisia töitä, kun lautalla ei vielä tarvittu hitsareita.

Hitsasimme hallissa kumpikin kaksi saumaa ja työnjohtaja tuli tulkin kanssa ja sanoi:

Saumojen kuvauksista. Päivän odottelun jälkeen meille ilmoitettiin, että voimme aloittaa työt. Työmme jälki oli hyväksytty. Jussi sanoi minulle naureskellen:

Hitsauspuikkojen käsittely oli oma lukunsa. Alhaalla laiturilla oli lämmin puikkovarasto ja puikot olivat lämpöhyllyillä kukin koko omissa lokeroissaan.

Ennen lautalle nousua hitsaajat ottivat tästä varastosta puikkoboksiinsa puikkoja neljän tunnin tarpeita varten. Heti työkohteeseen saavuttua hitsaajan piti kytkeä boksi sähköverkkoon, että puikot eivät päässeet jäähtymään. Boksin lämpö oli alhaisempi kuin varastossa olevien puikkojen ja siksi niitä oli lupa säilyttää boksissa vain neljä tuntia.

Tarkastajat puuttuivat tilanteeseen, jos havaitsivat, että boksia ei ollut liitetty sähköverkkoon.


Öljymiehet osa 6

Kahvitauolla firmamme luottamusmies tuli porukkamme luokse. Pauli Kokkonen oli hengästynyt ja kiihtynyt.

Ihmettelimme ja säälittelimme naisten kovaa kohtaloa. He olivat ottaneet kuukausi takaperin lopputilit Turun-telakalta. Olivat lähteneet ison rahan toivossa reissutöihin.

Tiesimme vallan hyvin, että mitään ei ollut kuitenkaan tehtävissä. Lopputilin antanut mies oli niin korkeassa asemassa, että ratkaisu oli lopullinen.

Öljymiehet osa 7

Seuraavana aamuna keittelin puuroa ja kahvia. Lähdin normaalia aikaisemmin työpaikalle.

Poikkesin firman varastolle. Varastoa hoiteli Jukka Kajava, sama mies joka hoiteli epävirallisia matkanjohtajan tehtäviä lennoilla kotimaahan. Lisäksi hän hoiteli muitakin tehtäviä.

En alkanut Jukan kanssa enempää väittelemään. Hän oli saanut varastonhoitajan paikan joitakin kuukausia takaperin. Oli juopotellut vanhan varastomiehen kanssa ja tämä sai lopputilin. Viinaan menevän miehen kontrolli oli lopulta pettänyt.

Öljymiehet osa 8

Menin työmaapäällikkö Reima Susikorven puheille.

Kävelin verkkaisesti rantatietä lautalle. Hissien luona oli jo työvuoron vaihto käynnissä.

Kellokortit olivat hissien edessä ja leimasin ensin itseni ja vähän myöhemmin yleisessä hälinässä Pakarisen kortin

Öljymiehet osa 9

Lautalla illalla tapasin Turusen istuskelemassa työmaallaan. Mies oli ylitöissä. Hän oli jollain ihmeen keinolla järjestänyt itsensä päivätöihin. Ne sopivat hänelle hyvin, koska mies oli ahne ylitöille.

Seuraava yö parakeilla oli jälleen rauhatonta. Humalaiset jaarasivat oleskelutilassa,

Josta puhe ja muu melu kuului huoneisiin voimakkaana. Jurinaa riitti aamutunneille.

Aamupäivällä saimme vieraita parakille. Erään viikkolehden toimittaja tuli valokuvaajan kanssa tekemään juttua suomalaisista öljymiehistä. Meistä yritettiin tehdä rikkaita öljykenttien rakentajia. Joitakin suomalaisia he saivat kuvattua sikarit suupielessä. Ilmeisesti he etsivät sensaatiota. Ajattelin, että he olivat kerta kaikkiaan väärässä paikassa. Tulomme olivat ainoastaan hitusen kotimaan tuloja korkeammat.

 

 

Öljymiehet osa 10

Viikonloppuna asunnoilla oli erityisen rauhatonta. Nuoret miehet olivat tuoneet tyttöjä vieraakseen.

Jostakin huoneesta kuului hysteeristä itkua ja huutoa.

Ambulanssi haki tytöt aamupuolella yötä.

Aamulla kuulimme, että olivat olleet huumeissa.

Seuraavana yönä minua harmitti…

ja toisaalta huvitti kahden toverin kinastelu oleskelutilassa. Oli kysymys kielitaidosta.

Selviteltäviä asioita humalaisilla oli paljon. Nukkuminen oli huoneissa vaikeaa. Väsyneenä lähdin aamuvuoroon valvotun yön jälkeen.