Jouluaatoksi kotiin

Toimin merenkulkijana kauppalaivastossa puolisenkymmentä vuotta työuran alussa 15-21-vuotiaana. Merillä tehtiin siihen aikaan joka päivä töitä jaksoissa 4 h työtä – 8 h vapaata.

Satamissa kun alusta purettiin ja lastattiin työvuorot olivat 8 h työtä – 16 h vapaata.

näin ehti maissa paremmin tutustua paikallisiin kulttuureihin sekä ihmisiin halutessaan.

Toki silloin jo tankkilaivat viipyivät satamissa ainoastaan 2 – 4 vuorokautta kuivarahtialukset taasen jopa reilut pari viikkoakin kauimmillaan viipyivät satamissa.

Maihin jäätyäni päätin, että juhlapyhät, kuten Joulut, Juhannukset, Pääsiäiset sekä Vaput rauhoitan työnteolta. mikäli se on suinkin vain mahdollista.

Perheen perustamisen jälkeen vakuutuin asiasta lopullisesti, etenkin kun työn luonne ei minua siihen pakottanut.

Jatkuu ensi viikolla…

    Jouluaatoksi kotiin 2

    Tein työurani maissa suurella telakalla sekä konepajalla missä työn luonteeseen kuului myöskin komennustöitä. Sekä ylitöitä telakalla, että konepajalla iltaisin sekä joskus viikonloppuisinkin.

    Työntekijöitä oli siihen aikaan runsaasti firmoissa vakituisissa työsuhteissa, joten halutessaan sai olla juhlapyhät vapaina ja kotosalla.

    Lähes 2000-luvulle saakka oli juhlapyhinä perinteisesti paperitehtailla huoltoseisokit.

    Halukkaita konepajan omia sekä alihankinta firmojen asentajia oli valmiina kysyttäessä lähtemään tekemään pitkää päivää hyvillä prosenteilla töitä juhlapyhinä.

    Säästösyistä juhlapyhien huoltoseisokit ovat olleet historiaa jo kauan aikaa.

      Jouluaatoksi kotiin 3

      Yhdeksänkymmentä luvulla eräänä vuotena oli ulkomailla sekä Suomessa niin paljon huoltokohteita Joulun alla, että pomo maanitteli minua parin viikon ajan lähtemään Kaukopään Enso Gutsetin tehtaalle Imatralle Jouluksi töihin.

      Vastailin että jos arkiviikonloppu olisi lähtisin toki, on perhettä ja toivovat, että olen kotona Joulun ajan.

      No, pomo ei löytänyt mistään asentajia tarpeeksi projektiin.

      Sanoin lopulta, että voin lähteä, jos pääsen Jouluaattoaamuna ajelemaan kotiin eikä tarvitse palata työmaalle enää.

        Jouluaatoksi kotiin 4

        Työn startti oli Joulun ja Uudenvuoden välissä.

        Kyseinen pomo oli valveutunut esimies ja hän ymmärsi kokonaisuudet hyvin, työntekijän ihmisenä, että teknologiset vastuut johtamisessaan kohtalaisesti…

        …joten päätin joustaa, mikäli ehdottamani malli hänelle sopisi.

        Näin sitten asia sovittiin.

        Työn sai aloittaa esivalmisteluilla Kaukopäässä päivää ennen aattoa ja kyseessä oli aukirullauksen käytön modernisointi mihin kuului myöskin vanhojen osien käyttöä…

        joita täyttyi koneistaa purkamisen jälkeen.

          Jouluaatoksi kotiin 5

          Purimme käytön ja paikallinen koneistusfirma kävi noutamassa koneistettavat osat aaton vastaisena yönä luvaten ne Joulupäivänä takaisin puoliltapäivin.

          Kokoonpanimme uutta teknologiaa niin paljon kuin ehdimme ja lähdimme nukkumaan aaton vastaisena yönä kolmen maissa.

          Molempina päivinä teimme töitä aamukolmeen.

          Kolme asentajaa jäi nukkumaan hotellille,

          kun minä lähdin aattoaamuna ajelemaan Helsinkiin.

            Jouluaatoksi kotiin 6

            Lähdin aattoaamuna ajelemaan Helsinkiin klo 7 jälkeen aamulla aamiaisen jälkeen.

            oli sovittu henkilökunnan kanssa, että laittavat termariin teetä ja hieman aamupalaa folioon keittiön oven viereen hyllylle minua varten.

            Koneistettavat osat olivat toimitettu koneistusfirman toimesta Kaukopään tehtaalle sovitusti.

              Jouluaatoksi kotiin 7

              Normikelillä talvella Imatralta ajelee Helsinkiin yhdellä topilla helposti neljässä tunnissa.

              Lunta satoi suurina hattaroina, kun lähdin aamiaisen jälkeen ajelemaan.

              Auton päällä oli 15 senttiä lunta.

              Kuutostielle päästyäni tiessä oli renkaiden tekemät kapeat urat ja näki kuinka autojen pohjat olivat viistäneet lumimassaa raiteiden välistä.

              Ennen Lapeenrantaa meitä oli noin kymmenen auton letka menossa etelään ja nopeus 40 km tunnissa.

              Minulla oli noin kuudenkymmenen kilon työmatkatyökalupakkini auton perässä ja takavetoinen auto ja silti ohittaminen oli mahdotonta, koska keskikaistalla oli parikymmentäsenttinen lumivalli. Näkyvyys oli kehno.

              Olin luvannut vaimolle, että noudan hänet kaupasta missä työkenteli klo 13. jolloin siihen aikaan Jouluaattona kaupat suljettiin. Samalla tuotaisiin kotiin jouluateria ruokatarvikkeita.

              Pohdiskelin, että tätä menoa en ehdi millään Helsinkiin kyseiseen aikaan.

                Jouluaatoksi kotiin 8

                Lumisade jatkui. aura-autoista ei ollut mitään havaintoja.

                Onneksi joululahjat olivat hankittu vain joulukuusi puuttui, niitä myytiin noin klo 16 saakka. muistelin aiempia Jouluaattoja. Onneksi autoletka Lappeenrannan kohdalla puolittui päivä myöskin alkoi pikkuhiljaa valjeta lumisateen jatkuessa edelleen.

                Luumäen paikkeilla annoin tietä kuutostielle pyrkivälle uudehkolle isolle pakettiautolle,

                tämä pelasti aikatauluni. Raskas pakettiauto ohitteli autoletkat mukavasti ja seurailin aina perässä.

                Kun pakettiauto puhkaisi ohituksissa neitseellisen keskikaistan parikymmensenttisen lumivallin.

                Nopeus nousi jo 70 km/h tienoille ja fiilikseni parani koko ajan.

                  Jouluaatoksi kotiin 9

                  Toivoin hiljaa mielessäni, että paku ajelisi edes Porvoon moottoritielle saakka ja toiveeni lähes toteutui.

                  Liljendalin paikkeilla pakettiauto erkani kuutostieltä, liikenne oli tampannut jo leveät ajourat tiehen ja autoletka eteni jopa 80 km/h parhaimmillaan tuokioittain.

                  Aura-autotkin jo liikkuivat Porvoon seudulla Etelästä-Pohjoiseen, mikä tosin hiljensi myös nopeuksia ajoittain.

                  En pysähtynyt kuin kerran ennen moottoritietä levähdyspaikalle veden heitolle.

                    Jouluaatoksi kotiin 10

                    olin vaimon työpaikan pihalla varttia vaille yksi.

                    Joten aikatauluni piti hienosti, joskin olin hieman väsynyt kaiken kokemani jälkeen. Matkan aikana söin kolme kookasta omenaa mitkä olin varannut mukaani autoon.

                    Kantaessani kaupasta vaimon ostamia ruokatarvikkeita pahvilaatikko sylissäni tunsin jotain talvijalkineeni alla ennen autoa.

                    Saatuani laatikon autoon palasin katsomaan minkä päälle olin polkaissut. kengänkärkeni toi lumisohjon seasta esiin kookkaan lompakon.

                    Ojensin autossa lompakon vaimolle.

                    Hän löysi osoitteen sekä henkkarit lompakosta, veimme lompakon kotimatkalla löytämäämme osoitteeseen. Lompakon omistaja oli iäkäs rouva.

                    Hän ei ollut edes tietoinen, että on kadottanut lompakkonsa.

                    Rouvalla oli yli 600 mk rahaa lompakossaan sekä erilaisia papereita.

                    Saimme aidosti lämpimät kiitokset, kun poistuimme hänen oveltaan.

                    Jatkuu ensi viikolla.