Olimme lähdössä käväisemään paikallisessa ravintolassa, joka oli 40km päässä Kautokeinon kylässä. Kaivoksen ja Kautokeinon 40 km:n matka oli erämaata, ei yhtään taloa matkan varrella. Eikä kännyköitä. Laboratoriossa työskentelevä tyttö oli ”palkattu” kuskiksi.
Vaan kuinka kävikään, emme aivan ehtineet lähteä, kun päivystävä työnjohtaja tuli luoksemme ja sanoi, että teidän on lähdettävä vaihtamaan uusi pumppu rikkoutuneen tilalle. Ei muuta kun vaihtamaan työkamppeet päälle, turkishaalarit, karvalakit… on pakkanen ja kylmä viima.
Työnjohtaja odotti meitä kaivoksen verstaalla, käski ottamaan tarvittavat työkalut ja varastosta 22 KW sähkömoottori, joka painoi n. 200 kg. Moottori ja työkalut nostettiin kelkkaan, joka piti vetää n. 0,5 km päässä olevalle pumppuasemalle ja tietysti oli ylämäki. Tästä alkoi lauantai-illan huuma.
Reki lähti liikkumaan hangen päällä kohti pumppuasemaa. Toinen veti ja toinen työnsi, kuulas pakkasyö, kuutamo valaisi reittimme ja loi aavemaisia varjoja lumisessa tunturimaisemassa, tunturin rinnettä pitkin puhaltava tuuli ujelsi ja nosti hangen pinnasta jäähilettä, joka piiskasi, lähes viilsi kasvoja, vain susien ulvonta puuttui.
Vihdoinkin hiestä märkä kelkkapartio saapui pumppuasemalle ja varsinainen moottorin vaihtotyö saatiin alkamaan. Aaltopellistä kyhätty pumppuasema oli kooltaan n. 2×2 m, onneksi oli jonkinlainen nostopalkki moottorin yläpuolella, johon saimme taljat viritettyä. Kylmähän siellä huurteisessa kopissa tuli, kun hikisenä siellä alettiin touhuamaan.
Oli pakko lähteä käväisemään lämmittelemässä ja vaihtamassa vaatteita, ei kun pikamarssi kämpälle, kuivaa ylle ja takaisin pumppuasemalle. Tällä kertaa ei unohtuneet ”eväät” matkasta.
Eihän kylmässä, huurteisessa peltikopissa saanut työskennellä ilman mielialaa kohottavaa verenkiertoa ylläpitävää janojuomaa. Jopas alkoi työt simahtelemaan, kun oli kuivat kamppeet ja muutama neuvoa antavakin otettiin.
Moottoripumppu, kytkinlimput erilleen, moottorin päästä limppu irti, siirto ehjään sähkömoottoriin. Moottorinpumppu kytkin rihlattiin lähes silmämääräisesti, näytti tulevan justiinsa hyvä. Kaikki pultit kiinni ja sillä hyvä.
Ilmoitus puhelimella työnjohtajalle, että meidän osuus on tehty, sähköpäivystäjälle jäi johtojen kytkentä.
Työhän oli vain työtä, mutta olipahan eksoottiset puitteet tunturin huipulla, kun 200kg painavaa kuormaa yöllä lumihangessa reellä vedimme.
[catlist tags=”Bidjovagge”]