Eräs alihankkijakollega Keminseudulta kertoi meille erään projektin yhteydessä olleensa Husumissa Ruotsissa paperitehtaalla työmatkalla kuukauden päivät 90 luvun lopulla. Hän ajeli kahden kaverinsa kanssa aina viikonlopuksi kotiin Haaparannan kautta. Heillä oli tyttöystävät Murmanskista tulossa kutsu-viisumeilla Suomeen komennuksen aikana viikon ajaksi.
He päättivät ottaa tytöt mukaan Ruotsiin vaikka viisumit olivat ainoastaan Suomeen, koska eihän Haaparannassa mitään juuri koskaan kyselty kumpaankaan suuntaan ajeltaessa.
He asuivat erään vanhemman miehen kanssa firman vuokraamassa omakotitalossa jokaisella oma huone, muiden tilojen ollessa yhteisessä käytössä. Vanhempi mies muistutti aikalailla Väinämöistä tukan ja parran puolesta, muunkin olemuksen lisäksi.
Ei se ketään heistä haitannut jokainen on omanlaisensa persoona. Väinämöiselle sopi majoitusjärjestelyt tyttöjenkin puitteissa, olivat etukäteen sopineet.
Tyttöystävämme laittoivat aamupalan aamuisin valmiiksi heille.
Kaikki meni loistavasti töissä että vapaalla.
Eräänä aamuna tytöt olivat olleet hieman luonnonlapsia, paistelivat munia ja valmistelivat aamiaista pienet pikkuhousut yllään pelkästään.
Väinämöinen hieman suivaantui tyttöjen aamiaisasuista!
Hän oli valitellut pomolle. Pomo oli laittanut leikiksi…
No, periaatte on aina työmatkoilla, että ketään ei saa kiusata, eikä Väinämöisen huoneeseen kukaan ollut tuppaamassa itseään.
Kun kollegat ja heidän tyttöystävänsä olivat kuulleet Väinämöisen palautteen pomolle, he hieman provosoituvat.
Loppuviikon aikana Väinämöisen silmänruoka hieman monipuolistui entisestään.
Väinämöinen kyllä sitten leppyi viikonlopulle ehdittäessä,
Hän nautti jopa tyttöjen valmistamaa aamiaistakin loppuviikosta.
Teimme sisään tunteja viikolla perjantaille ja Väinämöinen jopa halasi tyttöjä, kun puoliltapäivin lähdimme ajelemaan kotiin ajelemaan kotiin alihankkija kollega kertoi meille.
