Bidjovagge


Kupari- ja kultakaivoskompleksi Pohjois-Norjassa, kaivos sijaitsi 40 km länsi-pohjoiseen Kautokeinon taajamasta, jossa asukkaita n. 1400, koko kunnassa asukkaita noin 3000, asukkaista valtaosa on saamelaisia.

Itse kaivosalue on tunturin päällä, 700 m merenpinnan yläpuolella oleva 2,5 km ns. vihreän kiven malmikenttävyö. Alue on perustettu 1950-luvun alkupuolella.

Kaivos oli toiminut 1970-74 ja kaivostoiminta oli laitettu ”jäihin” kuparin hinnan romahdettua 1974.Kaivos otettiin uudelleen käyttöön n. 1983-84, massiivista uudistusta ja modernisointia tehtiin koko alueella.

Outokumpu Oy / Outotec otti vetovastuun avolouhoksesta ja kaivanta tapahtui vuosina 1985-1990, malmia louhittiin 1,95 miljoonaa tonnia, kuparia jalostettiin louhoksesta 24000 tonnia ja kultaa 6 tonnia.

Kultapitoisuus louhoksessa vaihteli 2-200 g tonnissa, laboratoriossa seurasivat pitoisuuksia, jotka vaihtelivat aikalailla. Muistelen, että paras ”vuorokausisaalis” löytyi huhtikuussa 1987, jolloin löytyi 17 kg kultaa.

Kaivostoiminta on loppunut 1990-luvun alkipuoliskolla, jolloin melkein kaikki rakennukset ja laitteistot on purettu, maisemointi suoritettu ja avolouhokset aidattu huolellisesti. Toiminnan loppuminen hiljensi tunturin, lukuunottamatta äänekkäitä korppiyhdyskuntia, jotka pesivät julmannäköisten avolouhosten seinämillä. Aika eksoottisissa olosuhteissa kuparia ja kultaa kaivettiin.