Ohitan rannalla katetun esiintymislavan, lavan lattialla seinustalla nukkui pieni hahmo paksun kankaan alla, pienen käden pilkistäessä peitteen alta. Taitoin lompakostani muutaman kymmenen randin setelin ja laitoin ne varovasti pieneen käteen.
Hahmo liikahti ja arviolta hiukan alle kahdeksan vuoden ikäinen poika nousi istumaan peite sylissään silmät ympärjäisinä tukka sojottaen joka suuntaan. Sanoin hiljaisella äänellä good morning ja jatkoin aamukävelyäni.
Ei hotellille palatessa oikein loistohotellin aamiainen monine variaatioineen maistunut kuten aiempina aamuina. Tuli mieleen, että merimiesaikoina me merimiehet miellettiin Suomi sarvikuonojen maaksi, kovan byrokratiansa vuoksi, vaikapa alkoholin anniskelun ja myynnin puitteissa, muista omituisista määräyksistä, holhoamisesta puhumattakaan.
Me merimiehet olimme tottuneet vapaampaan kulttuuriin ulkomailla saamiemme kokemuksien perusteella. Nyt saimme sitten kokemusta kulttuurista eri muodoissaan toisessa sarvikuonojen maassa.
Vuokrayrityksen kaveri oli meitä iäkkäämpi hiukan yli 60 vuotias iloinen toimelias energinen kaveri, tulimme kaikki hyvin toimeen keskenämme, Durban oli vilkas, elämää täynnä lähes yötä päivää sykkivä kaupunki. Kerran – pari viikossa nautimme iltaisin T-luupihvin oikein liinalta ruokaryyppyjen kera. Basaareita, katumyyjiä, esiintyviä eri lajien taiteilijoita toimi rannoilla runsaasti arki-iltaisin verrattain myöhään.
Eräänä aamuna aamiaisella vuokrayrityksen kollega oli hieman salaperäinen sanoen tapasin pojat pari päivää sitten illalla prinsessan, hän tulee päivälliselle mukaan tänä iltana.
Kyllähän se meille sopi hyvinkin ilman muuta vastailimme kollegalle.
No, nainen oli todellakin prinsessa hiilenmustine hipiöineen hieman teräksen sinertävänsävyä kiiltävässä pitkässä mustassa tukassaan sekä hienossa värikkäässä ohuen ilmavassa uumaltaan kapeassa kokomekossaan. Prinsessa oli todellinen zuluprinsessa. Koska oli kotoisin viereisestä Natalin maakunnasta, mitä vanhan polven afrikkalaiset sanovat Zulujen maaksi. Heistä muodostui hieno pari.
Teräsmiehet maailmalla-kirjoituskilpailu 2015 – 2016, järjestäjinä BP Asennus Oy, Metallityöväen Liitto, SKS Teksti: Juha Kaasinen Piirros: Kari Sihvonen, Copyright 2017
[social_warfare]