Johtajuutta Espanjassa

Olin alihankkijakolleegoiden kanssa Barcelonassa noin 200 kilometriä Andorran suuntaan pituusleikkuria asentamassa pienessä kylässä La de Bobla Glaramontessa. Kone asennettiin uudisrakennukseen joten työmme ei vaikuttanut kartonkilinjan ajoon mitenkään, siksi teimme kahdeksan tunnin työpäivää pääpiirteittäin koko projektin ajan.

Rakennusta viimeisteli kahdeksan rakennusmiehen porukka San Sebastianista, kovasti Baskimielisiä miehiä kaikki ilmeni projektin aikana työmaalla, että joskus iltaisin hotellin baarissa. He asuivat kylän ainoassa hotellissa kuten mekin.

Kiinnitin huomiota kun aamiaisella rakennusmiehet noutivat ainoastaan mustan kahvin aamiaispöydästä ja ryhmittyivät sitten baaritiskin äärelle. Tilasivat kellertävän drinkin ja polttivat sikarin tai tupakkan ja lähtivät pian työmaalle.

Heti aamusta he sytyttivät tulet isoon rautatynnöriin mistä oli kansi poistettu ja ajettu alaosaan muutamia viiltoja rälläkällä. Tynnöri oli sijoitettu pihamaalle heidän varustekonttinsa seinustalle. Joku heistä laittoi joka aamu lihaa ja makkaroita ritilälle tynnörin päälle kypsymään klo 8 paikkeilla, välillä käännellen paistoksia.

Kurkkasin kerran isoon puulaatikkoon ulkona mihin tyhjät viinipullot varastoivat, nautitut viinit olivat perusviinejä noin 10 – 13 prosenttisia. Aamu drinkki minkä he heti aamusta nauttivat oli makeaa 40 prosenttista likööriä. Ei heidän aamiaismoodilla ollut mitään haittaavaa vaikutusta tekemiseen. Rakennusmiehet liikkuivat kattotuolien tasolla – seinustoilla – lattioilla varmasti rutiineilla ja rakennus valmistui aikataulun mukaisesti valmiiksi.

Kartonki kombinaatin omisti kolme rahamiestä, jotka olivat palkanneet palkkajohtajan vetämään kombinaattia. Hänellä oli johtaminen ja tekeminen yleensä hyvin hallinnassa.

Hotellimme takana kohosi pienehkö vuori ja sen laella sijaitsi suuri vaalea pyöreistä kivistä ilmeisesti savella valettu paksu ja korkeamuurinen linnoitus. Hotellilta käveli vuoren juurelle alle puolen tunnin, serpentiinitietä jatkaen linnoitukselle sai kävellä vielä vajaan tunnin. Portti oli suljettu aina kun kolmesti yritimme päästä tutustumaan paikkaan.

Kysyimme johtajalta…

Niinhän me kävelimme jälleen serpentiinitietä linnoitukselle eräänä sovittuna aikana ja opas meitä siellä jo odottelikin portti avattuna.

kertomus jatkuu…

Linnoitus oli rakennettu suojaksi arabeja vastaan kun he pyrkivät valloittamaan Iberian niemimaan monta, monta vuosisataa sitten. Se toimi myös siviilikansalaisten ja osittain kotieläinten suojana sodissa, kuten linnavuoret konsanaan Suomessa aikoinaan.

Istuskelimme kerran hotellin baarissa iltakaljalla kun johtaja meni hotellin kabinettiin asiakasneuvotteluihin saksalaisten Woithin edustajien kanssa. Meidät havaittuaan hän poikkesi baaritiskin kautta, moikaten meille, kiiruhtaen sitten seurueensa perään.

Kun menimme noutamaan seuraavaa kierrosta baarimikko ilmoitti, te nautitte loppuillan olutta kartonkitehtaan laskuun johtajan ohjeistamana. No, kyllähän me vielä parit oluet otettiin ja sitten iltapesulle.

Espanjalaisen kartonkikombinaatin omistajat, kolme rahamiestä eivät olleet rahoittaneet palkkajohtajansa johtamisvaltaa mitenkään. Ei teknologisesti, eikä taloudellisesti. Rahamiehille riitti kun tehdas tuotti kolmessa vuorossa laatukartonkia vuorokausittain, eli rahaa heille omistajille.

Toki määrätyt huoltoseisokit vuosittain kuuluvat asiaan. Palkattu johtaja sai vapaasti käyttää tunneälyäänkin tilannekohtaisesti kuten halusi, rahaa riitti välillä vaikkapa pikku olusiinkin. Palkkajohtajan ehdotuksesta meidän tekemä laiteasennus investointiakin tehtiin.

Työmaan aikana, sekä projektin lopulla asennustarkastuksessa havainnoin, että johtajalla oli uuden huipputeknologian ymmärtäminen korkealla tasolla. Hän oli hyvä esimerkki, saadessaan pitää luovuuden ja tunneälyn johtamisessaan, tulos on parempi, mitä autoritäärisessä johtamismallissa.

Monen suuren suomalaisen yrityksen toimitusjohtajan kynnet on hallitus, hallituksen puheenjohtaja valvomana leikannut, johtaminen onkin sitten tasapaksua virkamiesmäistä liturgiaa.

Pelkästään tekniikan, kauppatieteiden tohtorin tietomäärillä sekä muilla korkeilla tutkinnoilla ei suuryrityksen optimaalista suorituskykyä, hyvää tuottoa pystytä ylläpitämään.