Työt alkoivat vaisusti. Lakkoa alettiin jo odotella. Mitään uutta ei kuulunut ennen määräaikaa ja lakko alkoi. Miesjoukkoja istuskeli siellä täällä. Erään ryhmän keskellä seisoi Turunen kädet lanteilla. Miehellä oli yllään haljasnahasta tehty liivi haalareitten päällä. Inkeri istui ainoana naisena miesjoukossa. Hän poltteli käyrävartista piippuaan ja silmäili Turusta ilkikurisesti hymyillen.

Turusen ympärille oli jäänyt kokouksen jälkeen muutama työtoveri. Menin myös uteliaisuuttani kuuntelemaan. Inkeri Joenperä tiuskaisi.

Öljynporauslautalla oli muhinut palkkariita jo pidemmän aikaa. Norjalaiset urakointifirmat eivät olleet huurraata huudelleet suomalaisfirmojen ilmestyessä lautalle. Olihan siellä toki englantilaisia yrityksiäkin. Ne olivat kuitenkin tekemässä meriveden kestäviä betonointeja, eivätkä juuri kilpailleet paikallisten yritysten kanssa. Sen sijaan putkitöitä tekevät yritykset kilpailivat ja suomalaisen työyhtymän tulo ei varmasti paikallista ammattiyhdistystä miellyttänyt. Kaikki firmat työskentelivät lautalla tuntiveloituksella. Urakkakilpailua […]

Viikonloppuna asunnoilla oli erityisen rauhatonta. Nuoret miehet olivat tuoneet tyttöjä vieraakseen. Jostakin huoneesta kuului hysteeristä itkua ja huutoa. Ambulanssi haki tytöt aamupuolella yötä. Aamulla kuulimme, että olivat olleet huumeissa. Seuraavana yönä minua harmitti… ja toisaalta huvitti kahden toverin kinastelu oleskelutilassa. Oli kysymys kielitaidosta. Selviteltäviä asioita humalaisilla oli paljon. Nukkuminen oli huoneissa vaikeaa. Väsyneenä lähdin aamuvuoroon […]

Lautalla illalla tapasin Turusen istuskelemassa työmaallaan. Mies oli ylitöissä. Hän oli jollain ihmeen keinolla järjestänyt itsensä päivätöihin. Ne sopivat hänelle hyvin, koska mies oli ahne ylitöille. Seuraava yö parakeilla oli jälleen rauhatonta. Humalaiset jaarasivat oleskelutilassa, Josta puhe ja muu melu kuului huoneisiin voimakkaana. Jurinaa riitti aamutunneille. Aamupäivällä saimme vieraita parakille. Erään viikkolehden toimittaja tuli valokuvaajan […]

Menin työmaapäällikkö Reima Susikorven puheille.

Seuraavana aamuna keittelin puuroa ja kahvia. Lähdin normaalia aikaisemmin työpaikalle. Poikkesin firman varastolle. Varastoa hoiteli Jukka Kajava, sama mies joka hoiteli epävirallisia matkanjohtajan tehtäviä lennoilla kotimaahan. Lisäksi hän hoiteli muitakin tehtäviä.

Kahvitauolla firmamme luottamusmies tuli porukkamme luokse. Pauli Kokkonen oli hengästynyt ja kiihtynyt.