Olin ensimmäisiä miehiä alkavalla työmaalla. Kun työt olivat täydessä käynnissä, oli meitä noin kaksikymmentä miestä siellä töissä. Kesä oli kaunis ja työt sujuivat hyvin. Työt oli työnantajan kanssa sovittu tehtäväksi urakkapalkalla, yksikköhinnalla. Urakkapalkka laskettaisiin yksikkökerroin, jonka suuruus sovittaisiin etukäteen.
Kun aikaa oli kulunut muutamia viikkoja, aloimme kysellä työnjohtajalta urakkahinnan taulukoita, josta näkisimme, miten urakka edistyy. Samalla voisimme laskea, vaikka päivittäin paljonko olemme tienanneet.
Kyselyistämme huolimatta emme saaneet asiaan selvyyttä, joten minusta valittiin luottamusmies asiaa selvittämään. Kun lähes joka päivä kysyin työnjohtajalta urakkahinnastoa, välitti hän johtajan terveiset, että minun on mentävä seuraavana aamuna konttorille.
Tiesin, että firmassa olin ensimmäinen luottamusmies, joten varauduin tulevaan. Saavuin johtajan huoneeseen, hän käski minun tiukkasävyisesti istumaan huoneen perälle ja keskittyi paperitöihinsä.
Istuin noin kymmenen minuuttia katsellessa johtajaa, joka näytti keskittyvän töihinsä aivan kuin minä en olisi ollut paikalla.
Johtaja pani mapit kiinni suurieleisesti uhkaavasti ja tuli aivan lähelle eteeni. Sitten alkoi sanatulva ja haukkuminen, josta ainakin yksi lause on jäänyt mieleen.
Vähän meinasin hermostua, johtaja oli iso mies ja haukkumista kesti useita minuutteja. Istuin rauhassa ja kun sain suunvuoron, kysyin häneltä rauhallisesti
Kysymys sai johtajan lamautumaan, joka oli ilmeisesti varautunut, että minä menetän hermoni ja saa syyn antaa lopputilin. Johtaja otti tuolin ja istui lähelle vastapäätä sanoen,
Johtaja nousi ylös, meni mappihyllyn luokse, otti sieltä paperin ja antoi minulle.
Näin heti, että paperissa oli urakkataulukko kertoimineen eri materiaalille, joka oli hyvä, jonka olin nähnyt ennenkin. Taulukko oli entisen työnantajani Kalmeri Oy:n tekemä, josta oli tussilla yli pyyhitty Kalmeri Oy:n nimi. Kysyin, että tälläkö taulukolla edetään, johon sain myöntävän vastauksen ja poistuin paikalta.
Työt jatkuivat, firmalla oli paljon haalittu töitä ympäri Suomea. Kunnes ennen kesälomia oli muutaman kerran tapahtunut, että tilin maksu myöhästyi päivällä parilla.
ja niinhän siinä kävi, että perjantaina tilipäivänä työnjohtaja tuli ilmoittamaan, että firma on hakeutunut konkurssiin. Konkurssi-ilmoitus tuli sopivasti, kun kaikille jäi kuukauden palkka saamatta eikä pesänhoitajasta ja lopputöiden palkanmaksajasta ollut tietoa lopetimme työt ja poistuimme paikalta.
Hän vastasi.
Oli hetken hiljaisuus ja kokosin itseni ja sanoin hänelle, jota en koskaan tavannut.
Minä olen ollut ennenkin firmassa, joka teki konkurssin, silloin tuli pesänhoitaja sanomaan työntekijöille, että pankki maksaa palkan, jos teette tilatut työt loppuun.