Viikonloppuna työnantaja soitti ja kertoi ajan jolloin Erkki Mäkilä niminen mies tulisi minua noutamaan maanantai aamuvarhaisella. En tuntenut tätä Erkkiä aikaisemmin, mutta hänkin soitteli vielä ja varmistimme näin matkaan lähdön. Jos vaikka aluksi majoittuisimme hänen telttaansa kun oli kaunis ja lämmin kesäkuu menossa.
Maanantaina sitten valvotun yön jälkeen lähdimme liikkeelle. Vaimoni ei suoraan vastustanut lähtöäni kun olin perustellut asiaa paremmilla ansioilla.
Erkki ja Jorma olivat arviolta suunnilleen ikäisiäni miehiä. Minulle oli ikää kertynyt kaksikymmentä seitsemän vuotta. Tuli siinä matkan aikana puhe, että matkatyössä oma auto on tärkeä väline. Erkki hieman ihmetteli meitä autottomia miehiä, mutta toisaalta hän totesi, että tulivathan matkakulut halvemmaksi kun ei kaikki omalla kaaralla ajeltu.
Vaasasta käännyimme kohti Kokkolaa ja noin neljän tunnin ajon jälkeen olimme perillä. Outokummun alue näytti laajalta ja pysäköimme auton lähelle tehdasalueen porttia. Havaitsimme kattilatyömaan olevan alueen meren puoleisella laidalla ja läksimme kävelemään työmaatamme kohti.
Löysimme sinikypäräisen työnjohtajan ja häneltä kuulimme, että hitsauskoneemme olivat tulleet ja hän näyttäisi meille sosiaalitilat, jossa voisimme pukeutua ja tulla sen jälkeen varastolle ja sitä kautta pääsimme aloittamaan työt.
Meille annettiin varastolta keltaiset kypärät ja sanottiin, että ilman kypärää työmaa-alueelle ei ollut menemistä.
Minut vietiin voimalaitosrakennuksen alaosaan, jossa risteili loivamutkaisia kuusituumaisia putkia. Niitä oli heftaamalla liitetty toisiinsa, mutta vain muutama liitos oli kokonaan hitsattu.
Työnjohtaja sanoi, että siitä pääsee alkuun, mutta ennen hitsausta saumakohta pitää esilämmittää ja varastolta saat nestekaasupullon ja polttimen sekä väriliitua, jolla voi tarkistaa oikean lämmön.
Putken seinämän vahvuus oli arvioni mukaan viisitoista milliä ja putken reunamat oli viistetty ja lisäksi toisiinsa kiinni väliaikaisesti heftattujen putkien välissä oli noin kolmen millin ilmarako. Jorma tuli samaan työhön…
